keskiviikko 2. joulukuuta 2015

PicFic: Luottamus

No niin,
lupasin joskus viime kuussa itselleni että teen joulukuussa kuvatarinan, johon siis ilmestyy joka viikko osa helmikuuhun asti. Saa nähdä miten käy, mutta tänään kävin kuvaamassa ensimmäisen osan :)

Kuvaamaan lähtiessäni aurinko oli laskemassa ja viimeisten kuvien kohdalla oli jo niin hämärää että kuvien laatu teki kuolemaa. Tosin laatu on rakeista koko tarinan ajan, joten valmistautukaapas raekuuroon!





PicFic: Luottamus


Kannattaa muuten odottaa että musiikki alkaa



PomPom: *unissaan* Hei se vika kakkupala oli mulle! D:



PomPom: *avaa toisen silmänsä varovaisesti valon paistaessa luomien läpi*



PomPom: *hieroo silmiään unisena* Taitaa olla ilta..


PomPom: *nousee istumaan ja kääntää päätään valoa kohti* Mistäs tuo valo tulee? 


PomPom: *nousee seisomaan ja tuijottaa omituista valopalloa*


PomPom: Hui!

?: Tervehdys.


?: Miksi olet metsässä yksiksesi? Täällä liikkuu kaikenlaista vaarallista. 


PomPom: *nolona* Eksyin kun lähdin syömään mustikoita ^-^

?: Pöhkö, ei joulukuussa ole mustikoita!

PomPom: Eikö? O_o

?: Tule, saatan sinut kotiin.



Hetken päästä ~



PomPom: Tiedätkö edes missä kotini on?? Voidaanko levätä?? Minua väsyttää! On nälkä!


PomPom: *katse lasittuu*



PomPom: Mikä se oli?

?: Mikä?

PomPom: Kaikki tummui äkkiä..

?: ..

PomPom: Minä ainakin lepään nyt!


PomPom: *kiipeää vaivalloisesti kivelle istumaan*


?: Kerro lisää siitä mitä näit

PomPom: Enkä! En edes tiedä kuka olet!


?: *hymähtää turhautuneena* Olen Harumi

PomPom: Hauska tutustua, Harumi. Minä olen PomPom ^-^


PomPom: Tiedätkö edes missä asun?

Harumi: Jaa-a.. Taidanpa tietää, mutta ensin tahdon, että teet minulle palveluksen ennen kuin vien sinut kotiisi.

PomPom: Hyvä on ewe


PomPom: Lupaan tehdä mitä vain


Harumi: No sepä hyvä, meidän pitää kävellä vielä jonkin matkaa ^-^

PomPom: Äh, ei kai taas?!?


Harumi: Ei sinne ole enää pitkä matka ^-^



Hetken kuluttua ~



PomPom: Mitä me täällä rotkolla teemme?


Harumi: Ystäväni tippui rotkoon, toivon että voisit auttaa häntä


PomPom: Hyvä on -
Aih! Sydämeni.. Sitä polttaa


PomPom: *lentää alas rotkoon kivun lävistäessä hänet*


Harumi: *ilkeää naurua* Enkö varoittanut sinua metsän vaaroista? Hyi sinua, typerä tyttö!


Harumi: Viimeinen unennäkijä on kuollut


Harumi: Nyt saan ruumiini taas takaisin


Harumi: Ja voin antaa opetuksen niille, jotka pilkkasivat minua kauan sitten

6 kommenttia:

  1. Voi ei PomPom! /(*o*)\ Mutta kerrassaan upea ja tosi jännittävä tarina!! Odotan innolla jatkoaa~♡♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, se pikku palleropää on niin hupsu ono No kiitosta, mutta luulenpa että jatkoa joudut vielä jonkin aikaa odottamaan.

      Poista
  2. Suloinen pikku tarinanpätkä ja ihana PomPom ♥️ Todella hienosti kyllä kuvaat, tälläkin kertaa suloinen ja onnistunut postaus, sekä tarina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No höh, mihin osa kommentista katosi? :o Kirjoitin myös, että loppua kohden tarina kävi vaan jännittävämmäksi ja siksi toivonkin jatkoa mahdollisimman pian ^__^

      Poista
    2. No heh, jatkoa saat odottaa vielä- no enpä kerrokkaan ^-^ Ja kiitos, itse en kovin tyytyväinen ollut kuviin, koska valo oli kamalan vähissä iltasella D: Ja kyllä, oli tarkoituskin oli saada tarina loppua kohden jännittävämmäksi ^-^ No mutta saa nähdä, mitä sitten seuraavaksi tapahtuu ;)

      Poista
    3. Tai no jaa, kello oli vaille 3..

      Poista